Uutissirkus-sivuston huolestuttavien tietojen mukaan Suomessa on todettu tähän mennessä jo yli 1,2 miljoonaa koronapandemian maallikkoasiantuntijaa ja heitä löytyy päivittäin lisää jopa kymmeniätuhansia. Jutun mukaan asiantuntijuus leviää tyypillisimmin internetin välityksellä, erityisesti uutisjuttujen kommenttiosioissa.

Uutissirkuksen kuvailemissa vaikeimmissa tapauksissa maallikkoasiantuntijuus voi edetä jo niin pitkälle, että muuten perusterve kansalainen pystyy täydellä varmuudella kertomaan, mistä ja miten koronavirus sai alkunsa, miksi pandemiatilanteeseen jouduttiin ja mitä olisi pitänyt missäkin maassa milläkin hetkellä tehdä, miten ja milloin talouden avaaminen on toteutettava sekä milloin koronaan löytyy toimiva rokote.

Maallikkoasiantuntijuuden leviäminen ei milloinkaan ole ollut näin nopeaa eikä taudinkuva ole aiemmin ollut yhtä raju. Kuponkiuutiset kuitenkin muistuttaa, että samanalaisia oireita on Suomessa nähty useita kertoja jo ennen koronapandemiaa. Tänä vuonna tosin esimerkiksi jokakeväinen jääkiekon miesten MM-kisoja edeltävä kiekkoasiantuntijuuspiikki jäi kokonaan näkemättä, kun MM-kisat peruttiin koronan vuoksi. Tänä keväänä ei ole todettu vielä yhtään ketjukokoonpano-, NHL-valinta-, aloittava maalivahti- tai Suomi tippuu jo alkulohkossa näin paskalla joukkueella -asiantuntijaa. Muutama yksittäinen asiantuntija on kuitenkin löytynyt kritisoimaan ylipäätään kisojen perumista, mutta Kuponkiuutisten tietojen mukaan tämä on nimenomaan korona-asiantuntijuuden sivuoire.

Maallikkoasiantuntijoita esiintyy tavallisesti paljon myös vaalien, Euroviisujen ja erilaisten urheilutapahtumien yhteydessä. Ounastellaankin, että asiantuntijuus on päässyt leviämään koronan tapauksessaniin tehokkaasti, koska melkeinpä kaikki tapahtumat on peruttu ja korona on ainoa alusta, johon asiantuntijuus tällä hetkellä pääsee kunnolla kiinnitymään. Tavanomaista, nyt nähtyä lievempää maallikkoasiantuntijuutta on edelleeen todettavissa takuuvarmoissa maahanmuuttoon ja talouspolitiikkaan liittyvissä aiheissa. Näitä tapauksia todetaan tasaiseen tahtiin uutisjuttujen kommenttiosioiden lisäksi maallikkoasiantuntijoiden omissa somekanavissa.

Maamme sairaanhoitopiirit ovat aloittaneet mittavat ikkunatutkimukset Venäjällä tapahtuneiden onnettomien sattumusten jälkeen. Itänaapurissa jo kolmas koronaan sairastunut lääkäri on tippunut ikkunasta kritisoituaan suojavarusteita tai kieltäydyttyään tulemasta sairaana töihin. Kaksi lääkäreistä kuoli näissä onnettomuuksissa, kolmas on kriittisessä tilassa sairaalassa, tiettävästi ei kuitenkaan huoneen ikkunapaikalla.

Sairaanhoitopiirit ja ikkunavalmistajat ovat viime päivinä tehneet Tiivistä yhteistyötä selvittääkseen, miten korona vaikuttaa ihmisten tippumisiin ikkunoista. Täyttä varmuutta asiaan ei ole saatu. Venäjältä kerätyn datan mukaan lääkärit tippuvat vain sairaaloiden ikkunoista, joten tavallisen ihmisen ei tule olla huolissaan kotioloissa. Uhka kuitenkin aiheuttaa poikkeustoimia koronaan erikoistuneilla osastoilla. Koronaosastot pyritään jatkossa siirtämään sairaaloiden kellarikerroksiin, jossa ei ole lainkaan ikkunoita.

- Vielä ei ole selvää uhkaavatko nämä putoamiset vain lääkäreitä, mutta toistaiseksi eristämme kaikki koronapotilaat ikkunoista, kertoo Vaasan keskussairaalan infektioylilääkäri Juha Salonen.

Samansuuntaista viestiä tulee myös muista sairaanhoitopiireistä. PSHP tuskailee Tampereelle rakennettujen Tays Keskussairaalan lisärakennusten kanssa.

- Uudet rakennukset ovat pääosin pelkkää ikkunaa. Koronapotilaita ei tässä tilanteessa voi päästää lähellekään esimerkiksi vuonna 2015 valmistunutta E-rakennusta, jossa sijaitsee nimenomaan infektioyksikkö. Mietimme, voisiko heidät siirtää uuteen parkkihalliimme, joka rakennettiin maan alle. Siellä ei ole lainkaan ikkunoita, pohtii TAYSin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jaana Syrjänen.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, voivatko koronapotilaat pudota holtittomasti myös parvekkeilta, ovista tai vaikkapa auton ikkunasta kesken ajon. Toistaiseksi näyttäisi kuitenkin siltä, että putoamiset sattuvat vain suurista, riittävän korkealla sijaitsevista ikkunoista potilaan ollessa hämäräperäisesti yksin.